Mistä sait tiedon yhdistyksen olemassaolosta?
- Artikkeli Helsingin Sanomissa, ennen kuin yhdistystä oli edes perustettu.
- Vanhemmiltani
- Olen ollut jäsen jo vuosikausia. Tais olla yhdistyksen perustamisesta kertonut lehtijuttu
- Alun perin maakuntalehdestä
- Pienikokoiselta tuttavalta
- Olen aina tiennyt, ”kaiketi jostain lehtijutusta vuosien takaa”.
- Etsin tietoa ja vinkkejä, mistä isojalkainen nainen löytäisi kenkiä ja jossain mainittiin pikry, pakko oli googlettaa, että mistä oli kyse.
- En nyt muista ihan tarkkaan, mutta ilmeisesti lehti-ilmoittelusta. Liittymisestä on jo kauan.
- Näin vuosia sitten jonkun lehtijutun ja lähdin googlella hakemaan lisää infoa.
- Vuosia sitten Helsingin Sanomissa oli juttu. Samana päivänä liityin yhdistykseen.
- Jostain lehdestä, en muista enää tarkemmin.
- Helsingin Sanomien kirjoituksesta yli kymmenen vuotta sitten.
- Erinäisistä nettilähteistä ja lehtiartikkeleista.
- Netistä. Etsin tietoa mistä saisi isoja naistenkenkiä, ja jotenkin päädyin tänne.
- En enää muista. Olen ollut mukana niin pitkään.
- Löysin netistä surffaamalla.
- Perustin sen
- Aamulehdestä vuonna 1995, pieni rivi-ilmoitus hyppäsi silmille ja ilmoittauduin heti!
Mikä sai sinut liittymään yhdistykseen?
- Solidaarisuus
- Isäni
- Iso jalka
- Jalan koko. Vaikeus löytää kenkiä
- Uteliaisuus ja tiedon tarve
- Vaikka en ole mielestäni erityisen pitkä tai isojalkainenkaan, niin vaatteita ja kenkiä on silti hankala löytää. Halusin, että näyn edes jossain tilastossa, vaikka sitten yhdistyksen jäsenmäärässä:)
- En ole vielä liittynyt, harkitsen vasta.
- Tämä erikokoisuus kenkien osalta.
- Kerrankin sai huomata, ettei ole yksin näiden omien ulottuvuuksiensa kanssa, vaan on paljonkin vertaisia.
- Tarve saada tietoa, mistä löytyy pieneen jalkaan kenkiä.
- Löytyi muitakin, jotka jäävät normien ”ulkopuolelle”.
- Pituudestani on ollut ongelmia ja oli kiva kun löytyi vertaisia. Lisäksi ajattelin, että saa tietoa yhdistyksen kautta ja meidän erikoiskokoisten etuja ajetaan.
- Ei mikään. Tältä sivustolta ei löydy ohjeita, miten yhdistykseen pääsee liittymään.
- En ole liittynyt vielä. Yhdistyksen sivut ovat ainoa tietolähteeni, eikä sivuilla kerrota juurikaan yhdistyksestä, sen hallituksen toiminnasta, jäsenhinnoista ja –eduista, mistään sellaisesta asiasta, joka olisi hyvä tietää ennen kuin liittymistä miettii. Sivut ovat olleet melko lailla keskeneräiset ilmeisesti jo pidemmän aikaa?
- Apua kenkä- ja vaateongelmiin.
- Huomasin, että koko periytyy, ongelmat jatkuvat seuraavissa sukupolvissa.
- Mahdollisuus vaikuttaa isommalla porukalla asioihin. Kenkiä ei ollut saatavana naisen 46 –numeron laihaan ja kapeaan jalkaan. Ikätovereista poikkeava pituus. Mietin, onko minun kokoisiani muitakin olemassa?
Minkä ongelmista koet kohdallasi jo korjaantuneen?
- Vaateongelma osittain korjaantunut
- ITSELUOTTAMUS ja asenne
- Olen saanut tietää kaupoista, joista löytyy isoja kenkiä
- Onnistuin löytämään hyvän työkenkävalmistajan, jonka mallistosta löytyi juuri oikeanlainen kenkätyyppi. Kumisaappaita löytyy jo myös muissakin väreissä kuin ikävissä tummissa, kun jättää paksu villasukan pois. Tampereen erikoisliikkeestä olen löytänyt parit nätit talvikengät.
- Tiedän mistä saan sopivia kenkiä ja vaatteita helpommin.
- Eipä yhdistys ole henkilökohtaista elämänlaatuani kohentanut, mutta sitä en odottanutkaan:)
- Tampereen Tullintorilta löytyi kauppa, josta saa isoja naisten kenkiä, mutta mallit ovat vähän vanhemmille, ei tällaiselle parikymppiselle. Kenkiä siis löytyy, mutta valikoimassa olisi parantamisen varaa!
- Kenkien saanti helpottunut
- Nykyisin miehiä voi jopa katsella ylöspäin.
- Vakioliikkeet Helsingissä ja Turussa ovat löytyneet.
- Erityisesti kenkien myös vaatteiden saatavuus.
- Itsetunto on parantunut, kun on löytynyt kohtalotovereita. Olen saanut tietoa vaatteiden ja kenkien ostopaikoista.
- En oikeastaan vielä minkään. Kenkiä löytyy, mutta hinta huimaa päätä. Se, että kokoa/pituutta löytyy, ei tarkoita että varallisuutta on myös tavallista tallaajaa enemmän (vrt. kengät ”normikaupasta” alle 50 €, vastaavat isokokoiselle 100 – 200 €, huh!)
- Kenkä ongelman; tiedän että saan ulkomailta kenkiä.
- Kenkien hankkimisen
- On muutamia erikoisliikkeitä pitkille, tiedän niiden sijainnin. Voin ostaa sopivia kenkiä ja vaatteita.
- Saan Tampereelta kauniita, NAISTEN vaatteita ja kenkiä, jotka sopivat täydellisesti yhteen ;D) Saan olla minä ja tuntea itseni keskimittaiseksi, siroksi naiseksi.
Mitä nyt odotat yhdistykseltä?
- Enpä juuri mitään. Pystyssä pysymistä ja lisää jäseniä.
- Parempaa tulevaisuutta
- Olisi kiva saada isoja kenkiä myyntiin myös Lappiin!!!
- Toivoisin, että yhdistyksen tavalliset rivijäsenet, jotka asuvat hajallaan ympäri maata, löytäisivät edes netin välityksellä toisensa ja antaisivat vinkkejä ostospaikoista, tapaamispaikoista, virkistystoiminnasta ja jokapäiväisen elämän hankaluuksien voittamisesta. Eli samaa, mitä yhdistys on tähänkin saakka tehnyt: aktivoinut väkeä toimimaan.
- Minun tarpeita toiminta on vastannut. Tosin esillä ovat enemmän isojen asiat, mutta isojahan taitaa olla enemmän ja varmaankin myös ongelmia on enemmän.
- Julkisuutta erikoiskokoisille, tilastointia, tilastojulkistuksia jne. Yhteistyötä terveydenhuollon, teollisuuden ja vaikka minkä kanssa.
- Vertaistuki olisi tarpeen
- Toivottavasti yhdistys tulee jatkossa pysymään. Odotukset ovat pienet, mutta mukana yritän pysyä.
- Asioiden esilletuomista, tiukkaa taistelua yhdenvertaiseksi valtaväestön kanssa.
- Enemmän pienten/lyhyiden huomioimista lehdessä.
- Yhdistys tekee kallisarvoisen tärkeää työtä! Jatkuvuutta edelleen! Lisäksi esim. ulkomaanmatkoja kimpassa, kokoisessa ”seurassa”!
- Etujen ajamista. Tietoa ja vertaistukea.
- Sivustolle yhteystietoja yhdistykseen liittymiseksi.
- Avoimempaa ja aktiivisempaa otetta asioihin. Meitä erikoiskokoisia on myös nuoria, mutta isojen vaatteisiin erikoistuneet liikkeet myyvät pääosin mummovaatteita hirveillä hinnoilla. Ulkomailta löytyy nuorillekin erikoiskokoisia (pitkille, lyhyille, kapeille ja leveille) kohtuulliseen hintaan, mutta niiden saaminen tänne kotosuomeen ei aina ole mutkatonta.
- ERIKO –tietopankin valmistumista. MITTAVA –hankkeen onnistumista. Jatkuvaa rahoitusta yhdistykselle.
- Odotan nuorten vallankumousta, jotta yhdistyksellä olisi myös tulevaisuus. Positiivisia merkkejä aktivoitumisesta on jo nähtävissä.
Numeroi tärkeysjärjestys (1.2.3). Yhdistyksen työssä tärkeintä on:
| Etujen ajaminen | 1 = 29 |
| Tiedotus tuotteiden ostopaikoista | 2 = 37 |
| Vertaistukitapahtuminen järjestäminen | 3 = 45 |
Parasta, mitä Sinulle on koitunut yhdistyksen jäsenyyden takia?
- Löysin puolison
- Tavata muita erikoiskokoisia ihmisiä ja ystävystyä
- Sain tietää Helsingissä olevasta Kristiina kenkäkaupasta. Ihanin ja ikimuistoisin tunne oli kokeilla kauniita kenkiä, jotka olivat MINULLE LIIAN ISOT. Meinasin ostaa vaan sen takia. Löytyi sieltä myös sopivat kengät. Tampereen Tullintorin kenkäkauppa on myös ihana – että voi olla niin paljon kauniita ISOJA kenkiä.
- Uudet ystävät (joita näen valitettavan harvoin) ja uusi ihmeellinen maailma, jossa ei tarvitse vääntää rautalangasta mitä tuntee, kun mitat ovat itselle väärät.
- Olen saanut tietoa
- Parasta oli, kun lapseni löysi Tampereella olevilta messuilta kengät (jotka ovat vieläkin olemassa). Tämäkin on tapahtunut jo vuosia sitten. (toim.1998)
- Uusia ystäviä, tietoa erikoiskokoisten mahdollisuuksista saada apua ongelmiinsa.
- Voin käyttää kunnollisia AIKUISTEN jalkineita ja siksi olla olemukseltani sellainen kuin olen tai haluan olla.
- Kenkien saatavuuden parantuminen.
- Itsetunnon korjaantuminen.
- Uudet ystävät. Etten TODELLAKAAN ole yksin kokoni kanssa vaan vielä minua pienempiä (normaalikokoisia) on niin jalankooltaan kuin pituudeltaankin.
- Vaatekaupat
- Olen voinut pukeutua paremmin. Olen saanut uusia ystäviä.
- Ihanat ystävät, ihmiset ympäri maailmaa. Vaikka ei nähtäisikään niin usein –lämpö virtaa välillämme. Tapaamisissa karhumaisten kimppahalien tunnetta ei osaa sanoin kuvata, niitä kaipaavat jo lapsenlapsenikin, joista kasvaa kolmatta metriä pitkiä yhdistyksen vertaistuella:)
Mikä on tuottanut pettymyksen?
- Ehkä hieman innokasta menoa minun makuuni. Mutta ymmärrän, että he joilla on sosiaalinen tyhjiö, tarvitsevat nyt paljon vertaisia ja hyväksyntää.
- Nuoret pitkät? Ne ihmiset, jotka kerran ovat käyneet tapaamisilla!
- Omalta kotipaikkakunnaltani ei vieläkään löydy isoja kenkiä. Aina kun avataan uusi liike menen kysymään sopivia kenkiä itselleni (8,5 ja pojalleni 14). Myyjät pyörittävät vaan päätään.
- Yhdistyksen rivijäsenten hidas herääminen, pitäisi enemmän puhaltaa yhteiseen hiileen. Koko ajan ollaan vaatimassa, mutta itse ei tehdä asian eteen mitään.
- Lehti on vähän tylsä.
- Niitä ei taida olla
- Paikallistoimintaa ei saa käyntiin, kun ei saa jäsenten yhteystietoja tehdäkseen jotain.
- Ei mikään. On hienoa, että muutamat jaksavat vetää yhdistystä!!!
- Missä ovat pienet? Olen muutaman kerran kommentoinut ”pienten” asioita yhdistyksen sivuilla, mutta ei vastauksia…
- Etten itse ole osallistunut aktiivisesti. Ennen oli kiva, kun lehti ilmestyi useammin.
- Tätä keskeneräistä sivustoa, josta puuttuu kaikki tärkeimmät tiedot (yhteystiedot, toimintatavat ja –ajatukset, kaikki). Tapaamisiakaan ei ole päivitetty sitten maaliskuun.
- Jäsenistön vähäinen aktiivisuus toimintaa kohtaan. Odotetaan, että pieni joukko ajaa asioita.
- Erikoiskokoisten ihmisten passiivisuus ja heikko osallistuminen yhdistyksen toimintaan. Asioiden hidas eteneminen/korjaantuminen. Julkisen rahoituksen puute.
- Liian harvat ovat halukkaita ottamaan vastuuta OMASSA ASIASSAAN – nousemaan barrikadeille. Miksi jäsenet eivät ilmoittaudu apuun, vaikka ihan pienellä panoksella? Sympatiasta huolimatta emme ole yli 10 vuoden yrityksestä huolimatta saaneet rahoitusta edes yhden henkilön palkkaamiseen.
Mitä olet ihmetellyt toiminnassa?
Aivan liikaa töitä, niin vähien ihmisten varassa koko yhdistys
Että aktiivit jaksavat
Kaikki tuntuu tapahtuvan Tampereella. Tapaamisia on tietysti joka puolella, mutta jotenkin tällainen mielikuva silti on jäänyt.
Toiminta tuntuu olevan kovin menopainotteista. Hyvä niin, mutta ehkä itse vähän vierastan sellaista.
En mitään.
Missä ovat lyhyet jäsenet…
Miten aktiivit jaksavat ja löytävät aikaa toimintaan = hyvä, että ovat aktiivisia. Kiitos kaikille.
Vähän tuntuu piiripienipyörii –toiminnalta. Että pitäisi olla jo valmiiksi piireissä ”tietääkseen asioista”.
Yhdistys ajaa enemmän isojen asioita, mutta se johtunee myös pienten passiivisuudesta.
Miten hitaasti yhdistyksen asia etenee, miten vähän tiedetään poikkeavan pituuden ongelmista.
Resurssien puutetta!!! Asiamme on kiinnostava ja saamme arvostusta työllemme julkisuudessa. Lausuntojamme halutaan ja yhdistyksen kannalta on erittäin tärkeää saada äänensä kuuluville erikoiskokoisuuden näkökulmasta. Mutta kuka ehtii tehdä kaiken työn pelkästään vapaaehtoisvoimin?
Toivomuksiasi jäsenlehden sisällöstä?
Jäsenhaastatteluja
Jäsenien haastatteluita!!!
Kirpputoripalstaa
Sen paisumista ja laajuutta käsittämään lähes kaikki elämänalat. Miten kaikki langat saadaan pysymään kätösissä? Sekaan voisi heittää vähän keveämpääkin tekstiä, jos sitä on saatavilla. Voita ruisleivälle.
Lehden olen aina lukenut ja usein on ollut mukavia juttuja. Taaskin enemmän isojen asioita, mutta kuitenkin ihan hyvä.
Ajankohtaisempia juttuja, kiitos:)
Ei ole
Monipuolista tietoa, eri vaihtoehtoja.
Enemmän pienen jalan asioita esiin.
Maijun kirjoituksia on mukava lukea. Että lehti ilmestyisi useammin.
Ei jäsenlehdestä asiaa, mutta sivut eivät toimi. Kallen blogissa on linkki kakkossivulle, mutta se viekin tavalliseen keskusteluun. Moni muukin asia mättää.
Olisikohan jäsenistössä innostusta itsensä esittelemiseen? Kuka nyt sitten haluaisi mitäkin kertoa, mutta ainakin strategiset mitat eli pituus ja kengän koko sekä valokuva, missäpäin asuu. Muita tietoja mm. perheestä, milloin on liittynyt, harrastukset, työpaikat yms.
Toivon, että jäsenistö osallistuisi sisällön tuottamiseen. Vähäisillä resursseilla on saatu ihmeen paljon aikaiseksi lehteäkin.
Kaipaan jäsenistöltä aktiivisempaa otetta tehdä lehdestä oman näköisensä. Lyhyiden henkilöiden elämästä tiedämme vähän. Nyt kirjoittamaan! Ei haittaa, että aineistoa jää yli, sille on aina käyttöä myöhemmin.
Ehditkö mukaan toimijaksi?
Riippuu toiminnasta. Jos vaatii paikkakunnalta lähtemistä, tuskin. Jos taas kotona tehtävää työtä, sopii mainiosti. Netissä esim. olen kotonani.
Kyllä, olen jo aktiivi:)
Saattaisin ehtiäkin
Toimin jo nyt pitämällä silmäni auki lehtien ja tiedotusvälineiden suhteen.
No jaa ei taida olla minun juttu tai eihän sitä koskaan tiedä. Kiva että olette jaksaneet tehdä hommia ja yhdistys toimii.
Haluaisin ehtiä, mutta juuri nyt ei onnistu. Olen aktiivisena muissa yhdistyksissä, eikä kaikkeen voi revetä.
Valitan, en uskalla luvata.
Tämän hetkinen tilanne ei anna myöten, lähiaikoina selviää seuraavan puolentoista vuoden projekti.
En ole oikein toimijatyyppiä:)
Ehkä
En tällä hetkellä.
Ehtisin kyllä ja hyvin mielelläni olisin mukana ajamassa erikoiskokoisten etuja, mutta ensin pitäisi kai olla (avointa) toimintaakin?
En ainakaan tällä hetkellä
En tiedä
Olen ollut vuodesta 1995
Aktiivina jo vuodesta 1995